Isä meidän -oheismateriaali

Sivu | 1 | 2 | 3 |

Runsaasti juovalle henkilölle on lisäksi luonteenomaista arvaamattomuus. Tämä vaikuttaa ympäristöön, sillä läheiset muuttavat huomaamattomasti tapaansa ottaa hänet vastaan: he ovat enemmän varuillaan ja harkitsevat sanojaan sekä tekojaan. Muut perheenjäsenet yrittävät välttää sairastuneen ärsyttämistä, ja luulevat voivansa omalla käyttäytymisellään vaikuttaa hänen käyttäytymiseensä. Liiallinen juominen saattaa aiheuttaa lisäksi aggressiivisuutta, joten perheenjäsenten perusturvallisuus voi olla uhattuna. Alkoholistilla ei ole mahdollisuutta kohdata aitona omia perheenjäseniään. Hän ei käsitä läheistensä pohjatonta surua, ja sen kytkeytymistä omaan hallitsemattomaan juomiseensa. Alkoholisti uskoo, että hän pystyy vielä kontrolloimaan omaa käytöstään ja hallitsemaan päihteen käyttöä. ". sinä tulit minulle kännissä räkyttämään." (Anne)

Humalan jälkeen krapulassa alkoholisti saattaa tuntea katumusta ja syyllisyyttä. Hän oli ehkä luvannut lapsille peli-illan tai auttavansa puolisoa kotitöissä juomisen sijaan. Toisaalta runsas alkoholin käyttö heikentää muistia, ja monet tapahtuneet asiat saattavat jäädä alkoholistille hämärän peittoon. Hän pystyy kuitenkin aistimaan läheistensä käytöksestä toteutumattomien suunnitelmien jälkeisen kireyden. Pian alkoholisti oppii, ettei lupauksia kannata edes tehdä. Elämästä katoaa suunnitelmallisuus. ".viistoista vuotta sitten pysty sanomaan, että en ota tänään. Ei nykyään, jos joku tulee tarjoamaan, ku ei mitään hommaa ole, ni se on selvä tapaus." (Isä)

Läheisen olisi hyvä oppia nauttimaan niistä hetkistä ja päivistä, kun alkoholisti on selvin päin. Hän voi omalla käyttäytymisellään vahvistaa niiden mielekkyyttä alkoholistin elämässä. Arvokkaita selviä hetkiä ei kannata tuhlata murehtimiseen tai riitelyyn, vaikka sairaus koko ajan onkin taka-alalla. Helppoa tämä ei ole, mutta pitkällä tähtäimellä yhteiset tuokiot voivat kantaa hedelmää. Alkoholisoitunutta omaistaan voi rakastaa, vaikka vihaisikin hänen tekojaan. Päihteen takana on itselle tärkeä ja arvokas ihminen. ".. ukki tuli käymään." (Anne)

Vaikka paljon on annettu anteeksi ja jouduttu hyväksymään se tosiasia, että mennyttä ei voi muuttaa, ei lapsi silti välttämättä hyväksy vanhempiensa tekoja. Siinä vaiheessa, kun hän on tajunnut, että omien vanhempien tapa olla vanhempi ei olekaan ainoa mahdollinen - eikä suinkaan edes hyvä tapa - voi lapsi kysyä isän tai äidin oikeutusta teoilleen. Läheisen on oikeus vaatia alkoholistia pyytämään anteeksi niitä seurauksia ja vaikeuksia, joita juominen on aiheuttanut. Liiallinen alkoholin käyttö on voinut hankaloittaa muiden perheenjäsenten elämää monella tapaa: he ovat huolehtineet laskuista tai lasten kasvatuksesta, joutuneet kiusallisiin tilanteisiin, kokeneet pelkoa sekä vastanneet ympäristön arvailuihin. ".et ole kertaakaan pyytänyt anteeksi." (Anne)

Anteeksi pyytämisessä ja antamisessa on oma rajansa. Läheinen ei voi koko ajan venyä enemmän ja enemmän. Jos juomisesta ei koidu mitään seurauksia, alkoholisti jatkaa vanhaa käyttäytymismalliaan. Jokainen läheinen tietää itse, milloin oma mitta on tullut täyteen. Toisaalta alkoholistille anteeksi antaminen on avain hänen toipumiseensa. Ilman sitä kokonaisvaltainen tervehtyminen ei olisi edes mahdollista. Mennyttä ei voi muuttaa, mutta omia tekojaan voi katua, pyrkiä oppimaan niistä, ja jopa hyvittää ne. ".ihminen voi muuttua." (Isä) Anteeksi antaminen ei ole unohtamista, vaan loukkauksista hellittämistä. (Mary McLeod Bethune)

- Marinella Pulli

Kirjallisuus

Söderling, Lars 1995: Alkoholismin aakkoset
Myllyhoitoyhdistys ry: Hellittäminen (moniste)
Salaspuro, Mikko, Kiianmaa, Kalervo, Seppä, Kaija (toim.) 2003: Päihdelääketiede
Taitto, Annikka 2006: Päihdeperhe lapsen näkökulmasta
Taitto, Annikka 2002: Huomaa lapsi - päihdeongelma perheessä
Meyers, Robert J. & Wolfe, Brenda L. 2007: Rakkaasta raitis
Christensen, Linda & DeVol Philipe E. 1993: Peruskoulun oppilaiden tukiohjelmat - strategia, periaatteet ja menettelytavat
Pantsu, P. & Saarelainen, R. 2000: Yhteistyö päihdeasiakkaan omaisen kanssa. Tiimi 1/2000. Osoitteessa: www.a-klinikka.fi/tiimi/arkisto/2000/100/omainen.html
Uskallan olla minä -työkaluja alkoholiperheiden nuorille 2006.
Itäpuisto, Maritta 2001: Pullon varjosta valoon - vanhempien alkoholinkäytöstä kärsineiden selviytymistarinoita.
Ackerman, Robert J. 1991. Lapsuus lasin varjossa.

Sivu | 1 | 2 | 3 |