Isä meidän -oheismateriaali
Sivu | 1 | 2 | 3 |
Anteeksi
Markku -isä aiheuttaa perheelleen paljon huolta esimerkiksi ajamalla autoa humalassa tai katoamalla kauppareissulla. Hänen lapsensa joutuvat kohtaamaan monia erilaisia ja yllättäviä tilanteita, kuten omassa kodissa juhlivat ryyppykaverit. Myös rahan käyttö riistäytyy isältä helposti käsistä, kun juotavaa tarjotaan useille tutuille. Anne yrittää monta kertaa keskustella isänsä kanssa juomisesta ja sen vaikutuksesta muihin perheenjäseniin. Hän jopa harkitsee isän poismuuttoa, jos sovituista säännöistä ei ole mahdollista pitää kiinni. Isä osoittaa katuvansa tekojaan, mutta ei ymmärrä täysin juomisensa seurauksia. Markku pohtii esimerkiksi, miksi hän jää monista perheen asioista ulkopuoliseksi.
Onko läheinen, dokumentissa tytär Anne, oikeutetusti vihainen isälleen? Mitä isän tulisi pyytää anteeksi tyttäreltään? Pystyykö hän edes pyytämään anteeksi, jos ei esimerkiksi muista edellisillan tapahtumia? Entä petetyt lupaukset, laiminlyönnit tai valehtelu? Olisiko läheisellä vastaavasti jotain anteeksi pyydettävään alkoholismiin sairastuneelta omaiseltaan?
Alkoholin seurassa ei koe rakkauden iloa tai katkeraa surua. Koetut tunteet eivät ole aitoja, eivätkä ne voi johtaa normaaliin kanssakäymiseen raittiin läheisen kanssa. Mitään aitoa kontaktia ei synny, koska aistit ovat tylsistyneet. Toiset eivät voi päästä lähelle alkoholistia, eikä hän itse pysty asettumaan läheistensä asemaan tai miettimään, mitä he ajattelevat tai mistä he pitävät. Alkoholisti keksii tekosyitä juomiselleen, verukkeita ja selityksiä, vähitellen puhtaita valheita. Hän ei halua puhua viinasta, vaan välttää joutumista sellaisiin keskusteluihin. Alkoholismista kärsivä ihminen saattaa esimerkiksi keksiä tekosyitä työnantajalle maanantai-poissaolojen takia tai valehdella läheiselleen olevansa töissä kesken kapakkareissun. Kenenkään ei haluta näkevän omaa todellista tilaa. ".Minä en halua, että minun lapsi joutuu tämmöistä kokemaan. Että se joutuu itkemään ukkinsa takia, kuinka se nyt tekee sitä ja tätä ja tuota." (Anne)
Koska todellisuus ei houkuttele, alkoholistin täytyy hävittää se. Tämä tapahtuu kieltämisen, itsensä puolustamisen sekä neuvottelun avulla. Kieltäminen kohdistuu sekä alkoholistiin itseensä että ympäröivään maailmaan, ja negatiiviset ilmiöt tulkitaan hyväksyttäviksi ja tosiasiat selitellään toisiksi. Kieltäminen on myös seurausta voimassa olevista tabusäännöistä, joiden mukaan perheen todellisista ongelmista ei saa keskustella, eikä niitä saa edes mainita. Jatkuva alkoholin vaikutus aivoissa tappaa elämänhalun- ja ilon. Lopulta viina hallitsee koko olemassaoloa. Kaikki suunnitellaan niin, että se sopii juomiseen. Seurusteluun tai vapaa-ajan toimintaan ei jää aikaa, ja alkoholisti eristäytyy helposti muista. ". viinasta pitäis pysyä kokonaan erillään." (Isä)
→ seuraavalle sivulle
Sivu | 1 | 2 | 3 |
|